Vantaan ahneet urheilupomot: HÄVETKÄÄ!
Tästähän tulikin kantaaottava viikonloppu, vaan minkäs teet kun vallanpitäjät sekoilee rahankäyttönsä kanssa, niin asioille on tehtävä jotain muutakin kuin voivotella. Joskus täytyy kostaa.
Perjantaina pamahti ilmoille sellainen uutinen joka sattui sydämeen lujaa. Vantaan sanomien uutisesta selviää kuinka törkeästi Vantaan Urheiluyhtiöiden johtajat ovat vuosia juhlineet junioriurheilun rahoilla.
On enemmän kuin paheksuttavaa kuinka väärinkäytetään nuorisourheiluun varattuja rahoja, etenkin kun asialla on aiemminkin samalla tavalla kunnostautuneet rötösherrat, joiden Vanhat metkut jatkuu lupauksista huolimatta.
Erityisen inhottavaa tästä tekee sen, että myös meidän perhe on tehnyt satoja tunteja ilmaistyötä urheiluseuratalkoissa maksaaksemme junioreille treeniaikaa Myyrmäen urheiluhalleissa. Kun ottaa huomioon, kuinka merkittävässä määrin urheilupuistossa lapset ja nuoret hankkivat taitoja elämänsä varalle ja etenkin kuinka huonossa kunnossa ne kyseiset hallit on, alkaa veri kiehua.
Veskit haisee, hanat vuotaa, pölyistä ja nuhjuista on joka nurkassa. Toki täytyy muistaa että vaikeista ja vaatimattomista olosuhteista syntyy ne suurimmat sankaritarinat, mutta niillä kurkusta imailluilla tuhansilla euroilla olisi varmaan saanut halliolosuhteetkin hieman siedettävimmiksi.
Jos Vantaan pomojen omaantaskuunvetämiset kiinnostaa enemmän, kannattaa kurkkia myös aina hyvä informaatiokanava PunkInFinlandin Vantaa-topic. Itse pakkasin auton ja kysyin lähtisikö kollegani Deos kostoretkelle Myyrmäkeen.
Myyrmäen luvalliselle graffitiseinälle ajaessani oli tiet edellisen yön lumimyrskyn jäljiltä erittäin sohjoiset, mutta kuin tilauksesta paikalle saapui aura-auto ja pääsin hienosti kunnossapitolaitoksen saattueessa toteuttamaan visiotani.
Eikä hyvä tuuri siihen loppunut. Juuri kun olimme Deoksen kanssa saaneet tarvikkeemme levitettyä ja lumilapiolla hankea pienemmäksi, myös seinänvierusta putsattiin auraamalla. Kiitosta sinne suuntaan!
Talviolosuhteissa maalaaminen on aina vähän eksoottisempaa, eikä hirveän suuria hinkkauksia oikein pysty toteuttamaan, eli vedimme melko ronskisti ja löysin rantein seinää uusiksi. Paikalle pamahti myös vanha tuttumme valokuvaaja Olli Berg, joka napsi hyvät making of -kuvat maalauksesta.

Foto: Olli Berg
Valokuvantarkkoja naamoja nyt ei tällä kertaa voinut alkaa hinkkaamaan, mutta jonkunlaiset kasvot näille urheilukansan pettureille oli saatava.

Foto: Olli Berg
Vahva urheilumies Deos huolehti kirjaimista miehekkääseen tyyliinsä.

Foto: Olli Berg
Lopputuloksena seinälle saatiin suora ja selkeä viesti liituraitaluihuille. Siellä ne röyhkimykset nyt punastelevat Myyrmannin edessä kaiken kansan nähtävillä. Ja tietysti ne nimet pitää naamoille saada, että viesti varmasti menee perille.
Vasemmalta oikealle:
Erkki Salo
Heikki Heinimäki
Seppo Nurmi
Toivottavasti edes tajuavat olla häpeissään, mitä kyllä vahvasti epäilenkin. Itse en mielelläni turvaudu tämän väkevämpiin voimakeinoihin, mutta jos joku baarikansan edustaja vaikka näihin todistettavan vahvasti kurkkuaan kostuttaviin veijareihin törmää vaikka grillijonossa, niin mun puolestani voi vaikka ojentaa ketsuppia. Nenästä.

Foto: Olli Berg
Loppuun viisaita sanoja aiheesta musiikin keinoin tarjoilee Jaakko Teppo.
Jaakko Teppo: Rötösrock






